UV-suoja on ihonhoidon perusta, jota kannattaa käyttää ympäri vuoden, ei pelkästään lomalla tai auringonpaisteessa. UV-säteily vaikuttaa ihoon joka päivä, myös pilvisellä säällä ja talvella, ja pitkäjänteinen suojaaminen on yksi tehokkaimmista tavoista tukea ihon hyvinvointia vuodesta toiseen. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät UV-suojaan liittyvät kysymykset selkein vastauksin.
Miten UV-säteily vaikuttaa ihoon?
UV-säteily vaikuttaa ihoon kahdella tavalla: UVA-säteily tunkeutuu ihon syvempiin kerroksiin, nopeuttaa ihon ennenaikaista vanhenemista ja heikentää kollageenisäikeitä, kun taas UVB-säteily aiheuttaa ihon punoitusta ja auringonpolttamia. Molemmat säteilytyypit voivat pitkällä aikavälillä vaikuttaa ihon terveyteen haitallisesti.
Auringonvalo koostuu useista eri aallonpituuksista, joista iholle merkityksellisin on ultraviolettisäteily eli UV-säteily. UVA-säteet ovat aallonpituudeltaan pidempiä ja läpäisevät pilvetkin sekä ikkunalasit. Ne ruskettavat ihoa, mutta aiheuttavat samalla hyperpigmentaatiota eli pigmenttimuutoksia sekä heikentävät ihon rakennetta hitaasti ja huomaamatta. UVB-säteet puolestaan ovat lyhytaaltoisempia ja vaikuttavat enimmäkseen ihon pintakerrokseen. Elimistö tarvitsee UVB-säteilyä D-vitamiinin tuotantoon, mutta liiallinen altistuminen johtaa auringonpolttamiin.
Kumpikin säteilytyyppi kuormittaa ihon suojamuurin toimintaa ajan myötä. Siksi säännöllinen ja johdonmukainen UV-suojaus on tärkeä osa pitkäjänteistä ihonhoitoa, ei vain sesonkiluonteinen toimenpide.
Mitä SPF-luku tarkoittaa käytännössä?
SPF eli sun protection factor kertoo, kuinka paljon tuote suojaa ihoa UVB-säteilyltä suhteessa suojaamattomaan ihoon. SPF 15 suodattaa noin 93 prosenttia UVB-säteilystä, SPF 30 noin 97 prosenttia ja SPF 50 noin 98 prosenttia. Luvut eivät kasva lineaarisesti, joten korkein mahdollinen SPF ei välttämättä ole ainoa oikea valinta.
On tärkeää huomata, että SPF-luku kuvaa ainoastaan UVB-suojaa. UVA-suoja on yhtä lailla merkityksellinen, ja sen voi tunnistaa tuotteesta ympyrän sisällä olevasta UVA-merkinnästä. Tämä EU-komission suosittelema symboli tarkoittaa, että tuotteen UVA-suoja on vähintään kolmasosa SPF-arvosta, eli tuote tarjoaa riittävän laajapohjaisen suojan.
Sopiva SPF-taso riippuu omasta ihotyypistä, ulkoiluajasta ja alueen UV-indeksistä. Lyhyillä ulkoilujaksoilla ja kohtalaisella UV-indeksillä SPF 15 tai 25 voi olla täysin riittävä. Pitkillä ulkoilujaksoilla tai korkealla UV-indeksillä, kuten vuoristossa tai aurinkoisessa lomakohteessa, on perusteltua valita SPF 50. Tärkeintä on valita tuote, jota tulee tosiasiassa käytettyä riittävästi ja säännöllisesti.
Kuinka paljon aurinkosuojaa pitää levittää?
Aikuisen tulisi levittää aurinkosuojaa kasvoille ja keholle yhteensä vähintään kolme ruokalusikallista, jotta tuotteen ilmoitettu suojateho toteutuu. Käytännössä useimmat ihmiset levittävät huomattavasti liian vähän, jolloin todellinen suojaus jää selvästi merkittyä SPF-arvoa alhaisemmaksi.
Pelkille kasvoille sopiva määrä on noin puoli teelusikallista. Tuote kannattaa levittää tasaisesti koko kasvojen alueelle, mukaan lukien otsa, nenä, leuka ja korvien seutu. Aurinkosuoja levitetään aamulla viimeisenä ihonhoitotuotteena ennen meikkiä.
Aurinkosuojan uusiminen on yhtä tärkeää kuin sen riittävä määrä. Suoja heikkenee hikoilun, uimisen ja mekaanisen hankauksen myötä, joten se kannattaa uusia kahden tunnin välein, jos viettää aikaa ulkona pidempään. Tämä koskee myös vedenkestäväksi merkittyjä tuotteita.
Pitääkö UV-suojaa käyttää myös pilvisellä säällä?
Kyllä, UV-suojaa kannattaa käyttää myös pilvisellä säällä. Pilvet suodattavat näkyvää valoa, mutta eivät estä merkittävää osaa UV-säteilystä pääsemästä ihoon. Pilvinen taivas voi antaa harhaanjohtavan turvallisuuden tunteen, vaikka ihoon kohdistuva UV-kuormitus on silti huomattava.
UVA-säteily on erityisen läpitunkevaa, sillä se kulkee pilvipeitteen lisäksi myös ikkunalasin läpi. Tämä tarkoittaa, että ihon barriääri altistuu UVA-säteilylle myös sisätiloissa, jos istut usein ikkunan lähellä tai ajat autolla. Pitkällä aikavälillä toistuva altistuminen kumuloituu ja näkyy ihon ennenaikaisena vanhenemisena sekä pigmenttimuutoksina.
Ympärivuotinen aurinkosuojan käyttö osana aamun ihonhoitorutiinia on yksinkertainen tapa huolehtia ihon hyvinvoinnista ilman, että tarvitsee joka päivä arvioida sääolosuhteita erikseen. Monissa päivähoitovoiteissa on jo valmiiksi sisäänrakennettu UV-suoja, mikä tekee käytöstä vaivatonta.
Mikä on ero kemiallisen ja mineraalisen aurinkosuojan välillä?
Mineraaliset UV-suodattimet, kuten sinkkioksidi ja titaanioksidi, heijastavat ja sirottavat UV-säteilyä ihon pinnalta. Kemialliset eli orgaaniset UV-suodattimet puolestaan absorboivat UV-säteilyn ja muuntavat sen lämpöenergiaksi. Molemmat tavat suojaavat ihoa, mutta niiden koostumus, tuntuma ja ympäristövaikutukset eroavat toisistaan.
Mineraaliset suodattimet
Mineraalisuodattimet ovat hyvin siedettyjä ja sopivat erityisen hyvin vaativalle tai herkälle iholle. Niiden haittapuolena on usein tekstuuriltaan täyteläinen koostumus, joka voi jättää ihoon vaalean häivähdyksen. Tämän vuoksi moni levittää mineraalipohjaista tuotetta liian vähän, jolloin suojateho jää riittämättömäksi.
Kemialliset suodattimet
Kemialliset suodattimet sulautuvat yleensä ihoon kevyemmin ja ovat kosmeettisesti helpompia käyttää. Uuden sukupolven kemialliset suodattimet, kuten bis-etyyliheksyylioksifenoli-metoksifenyyli-triatsiini ja metyyleeni-bis-bentsotriatsoryyli-tetrametyyylibutyyllifenoli, ovat sekä tehokkaita että aiempia suodattimia ihoystävällisempiä. Näitä ainesosia löytyy yhä useammasta laadukkaasta päivähoitotuotteesta.
Täydellisintä UV-suodatinta ei ole olemassa, sillä jokaisella on omat vahvuutensa ja rajoituksensa. Tärkeintä on valita itselle sopiva tuote, jota tulee käytettyä johdonmukaisesti ja oikeassa määrässä. Koulutettu kosmetologi osaa auttaa löytämään omalle ihotyypille parhaiten sopivan UV-suojatuotteen, joka istuu luontevasti osaksi päivittäistä ihonhoitorutiinia.